KUN AHDISTUS MEINAA KASVAA LIIAN SUUREKSI

Tänään tuli pitkästä aikaa sellainen tunne, että olisipa kiva kirjoittaa blogiin jotain. Kertoa enemmän niitä todellisia kuulumisia ja raottaa hieman ajatuksiani, sillä niitä on toden totta viime aikoina ollut mielessä vähän liikaakin. Ehkä senkään takia blogi ei enää ole pitkään aikaan tuntunut itselleni sellaiselta inspiroivalta paikalta, koska luonnollisesti miun täytyy myös miettiä tarkkaan mitä kaikkea tänne kirjoitan. Myös muiden postauksiin kommentointi on hieman jäänyt tästä syystä viime aikoina, pahoittelut siitä!

Olen silloin tällöin kirjoitellut blogiini mm. ihmissuhteiden merkityksestä ja omista tunnelukoistani, sillä kaikki päänsisäiset asiat ja henkinen hyvinvointi kiinnostaa itseäni todella paljon. Olen hyvin pohdiskeleva tyyppi, ja siinä on kieltämättä hyvät ja huonot puolensa.

Viime kuukausien aikana eteen on tullut niin paljon kaikkea "ylimääräistä" ihmissuhteiden saralla, että välillä ajatukseni ovat olleet todella solmussa ja mielialat vaihdelleet melko rajustikin (toki sehän on vain perus naisen elämää, heh). Jään kuitenkin herkästi miettimään muidenkin murheita, ja ongelma on siinä, että en aina osaa täysin pukea tunteitani sanoiksi, jotta samoja asioita ei tarvitsisi pyöritellä mielessä ihan niin usein. Viime aikoina olen kokenut paljon selittämätöntä ahdistusta eri asioista, ja tuntuu että pienistäkin asioista on muodostunut kamala taakka harteilleni.

Typerät riitatilanteet, läheisten sairastelu, ihmisten kierous ja epäoikeudenmukaisuus, huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunteet... Suoraan sanottuna olen ollut joinakin päivinä todella loppu henkisesti, vaikka sitä päällepäin ei ehkä huomaisikaan. On ollut turhauttavaa huomata, että kaikkiin asioihin ei vaan itse pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka yrittäisi ja sitä toivoisi.

Välillä tuntuu, että itsetuntoni on valunut hiljalleen jostain viemäristä alas, ja huomaan moittivani itseäni jatkuvasti. Milloin en ole tarpeeksi hyvä jossain, ja milloin tunnen olevani muille pelkkä taakka omien tarpeideni ja toiveideni kanssa. Kamalaa kirjoittaa se tähän, mutta alan selvästi pikkuhiljaa itsekin uskoa sisäistä ääntäni, vaikka toisaalta tiedän kyllä että eihän se niin mene. Olen vain hetkellisesti kadottanut itseni johonkin, ja yritän oikeasti kaikkeni, että pääsisin noista huonoista ajatusmalleista eroon.



Myös muiden miellyttämisestä on ollut vaikea yrittää päästää irti, vaikka tiedän ettei se pidemmän päälle kanna mihinkään. Yritän kuitenkin olla kaikille mukava ja antaa itsestäni hyvän kuvan, mutta aina siinäkään ei voi onnistua. Poden helposti jälkikäteen huonoa omaatuntoa, jos olen esimerkiksi sanonut suoraan oman mielipiteeni asiaan, mikä poikkeaa toisten näkemyksistä. Vaikka tietäisin seisovani sanojeni takana, en haluaisi siltikään loukata ketään. Nytkin tätä tekstiä kirjoittaessani havahdun koko ajan siihen, että jos kyseessä olisi esimerkiksi joku ystävistäni, kehottaisin ehdottomasti pitämään pään pystyssä ja luottamaan itseensä, mutta miksi omalla kohdalla se on välillä niin vaikeaa? Miksi itseään kohtaan pitää usein olla niin ankara?

Olen kuitenkin huomannut, että mitä enemmän mieltä painavista asioista pystyy puhumaan, sitä kevyemmäksi olokin muuttuu. Yritän pysyä positiivisena, sillä tiedän että etenkin stressi nostaa väistämättä kaikki negatiiviset tunteet pintaan. Onneksi ympäriltäni löytyy kuitenkin ihmisiä, joille voin puhua ja jotka ovat tukenani, vaikka vaikeina hetkinä yksinäisyyden tunteet meinaisivatkin ottaa vallan.

Kyllä tämä tästä.

Mitä sinne kuuluu? Ihanaa, että kesä alkaa pikkuhiljaa olla jo täällä 💛

VINKKIPOSTAUS BERGAMO | OSA 2/2

Blogin hiljaiselon vuoksi ajattelin tulla jakamaan Bergamon vinkkipostauksen toisen osan heti edellisen perään, sillä postausideat ovat olleet viime viikkoina hieman kiven alla. Vinkkipostauksen toisessa osassa kerron teille hieman Bergamon ravintolatarjonnasta ja ostosmahdollisuuksista, sekä myöskin muutaman tärpin Milanoon suuntaaville. Matkapostaukset eivät kuitenkaan tule loppumaan tähän, sillä jo kuukauden päästä kutsuu Kreikan saaret - ihan käsittämätöntä tämä ajan kulku!

Ravintolat, leipomot & kahvilat

Rakastin Bergamossa sitä, että lähes joka kulman takaa paljastui toinen toistaan suloisempia kahviloita ja leipomoita, eli niistä pitäville kaupunki on varmasti mieleinen. Itseasiassa koko reissumme aikana emme käyneet kun kerran syömässä ns. "kunnon" ravintolassa, mikä kuulostaa näin jälkikäteen hieman hassulta! Kuitenkin päivisin tuli haukattua aina jotain pientä, ja esimerkiksi täytettyjä panineja myytiinkin lähes joka paikassa.

El Pan D'na Volta 

Via XX Settembre 58

24122 Bergamo

Tässä pikkukahvilassa tuli syötä heittämällä parhaat pizzapalat koko reissumme aikana! Paikka löytyi sopivasti Bergamon pääostoskadun varrelta, eli  jos shoppailun lomassa kaipaa jotain pikkupurtavaa, tämä on siihen oiva paikka. 

Yksi iso pizzapala sekä café latte kustansivat yhteensä noin 5€.

La Bruschetta

Via Guglielmo d'Alzano 1

24122 Bergamo

Ravintola, johon päädyttiin TripAdvisorin suositusten perusteella. Paikkaan mentiin katutasolta muutama porras alaspäin, ja sisään päästyämme edessämme avautuikin ihanan tunnelmallinen ja hämyinen ravintolamiljöö. Emme olleet etukäteen tehneet pöytävarausta, mutta noin 19 aikaan illalla pääsimme vielä hyvin vapaaseen pöytään. Söimme tuolla ensimmäiset kunnon pizzat, mutta arvosanaksi annoin sille vain 3/5 - ihan hyvää, mutta ei sellainen makuelämys mitä olisin ehkä odottanut. 

Tresoldi - La Boutique Del Pane  

Viale Papa Giovanni XXIII 76

24121 Bergamo 

Kävimme tässä suloisessa pikkuleipomossa syömässä viimeisen aamun aamiaisen, ja ottamani sandwich tuoreesta leivästä oli kyllä todella hyvää! Istumapaikkoja ei ollut kovinkaan paljon, ja mielestäni paikka olikin enemmän sellainen, josta tuotteet otetaan take awayna mukaan, mutta meitä se ei haitannut - olimme nimittäin jo sitä ennen käyneet parista paikasta kyselemässä aamiaisvaihtoehtoja, eikä ne olleet vakuuttaneet meitä. 

Iso sandwich, cappuccino sekä tuore appelsiinimehu maksoivat 9,30 €

Shoppailu 

Bergamossa oli ihan hyvät ostosmahdollisuudet, ja pääostoskadun Via XX Settembren varrelta löytyikin perus ketjuliikkeitä kuten Zara, mutta myös itselleni tuntemattomia vaate -ja koruliikkeitä. Myös edullista kosmetiikkaa myyviä KIKO -liikkeitä oli siellä täällä, ja sieltä tulikin ostettua itselleni pari tuotetta.

Keskusta-alueella oli myös COIN -tavaratalo, joka oli hieman Stockmann -tyylinen useine kerroksineen ja tunnettuine merkkivaatteineen. 

Viimeisenä päivänämme löysimme myös sattumalta OVS-nimisen tavaratalon (Via G. Tiraboschi 53, 24100 Bergamo), jossa myytiin niin vaatteita, kodin tuotteita kuin kosmetiikkaakin. Hinnat olivat tuolla todella edulliset, ja ihan harmittaa kun matkustimme käsimatkatavaroilla ja en voinut ostaa sieltä mitään isoja kosmetiikkapurkkeja matkaan. Tavaratalon alakerrassa sijaitsi Pitta Rosso -niminen kenkäkauppa, josta löysinkin itselleni uudet ballerinat kohtuuhintaan. 

Eräänä päivänä kävimme myös hotellimme lähellä sijaitsevassa supermarketissa, ja voitteko kuvitella, että litra (vieläpä ihan hyvää) valkoviiniä maksoi siellä vain 1,49€??! Muutenkin viini oli tuolla todella edullista, ja paremmankin näköiset pullot olivat noin 5 euron luokkaa. Noh, onhan Italia yksi viinintuotannon päämaista, että en yhtään ihmettele.. ;) Muutenkin hintataso ruokakaupassa oli todella edullinen verrattuna Suomen hintoihin - harmi vaan ettemme oikein voineet ostaa mitään ihmeempiä hotellihuoneeseemme, sillä siellä ei tosiaan ollut jääkaappia.. 

Aivan lentokentän vieressä tien toisella puolella sijaitsee myös Italian yksi suurimmista ostoskeskuksista, Oriocenter, jossa kävimme vielä ennen lentomme lähtöä. Vaikka ostoskeskus olikin "vain" kaksikerroksinen, tuntuivat käytävät jatkuvan ja haarautuvan loputtomiin, ja siellä olisi tosiaan viettänyt aikaa kauemminkin. Ostosmahdollisuudet kauppakeskuksessa olivat todella hyvät, ja suosittelenkin poikkeamaan siellä, jos satut lentämään Orio Al Serion lentokentälle.

Extra: Milanon tärpit

Vietimme tosiaan yhden kokonaisen päivän Milanon katuja kierrellessä, ja muutama mainitsemisen arvoinen paikka jäi sieltäkin mieleen. Ensinnäkin jo Milano Centrale eli päärautatieasema oli näkemisen arvoinen, ja siellä tunsikin itsensä hyvin pieneksi katsellessaan jylhää pääsisäänkäyntiä ja sen upeaa arkkitehtuuria. 

Saavuttuamme kävimme heti ensi töiksemme syömässä aamiaisen eräässä kahvilassa, jonka jälkeen lähdimme kävelemään kohti Duomon katedraalia. Duomolle olisi päässyt myös suoraan metrolla juna-asemalta, mutta noin kolmen kilometrin matka taittui meiltä hyvin myös kävellen ja samalla ympäristöön tutustuen. Myös sää oli onneksi tuolloin jo poutaisempi, ja iltapäivää kohden aurinkokin tuli esiin.

Duomo on ehkäpä se Milanon päänähtävyys, ja sen kyllä huomasi turistimäärästä ja kaupustelijoista, joita katedraalin edustalla parveili sankoin joukoin. Heti Duomon vieressä on luksusputiikkeja pursuava kauppakeskus/käytävä Galleria Vittorio Emanuele II, jossa kävimme myös nopeasti pyörähtämässä ja joka myös oli nähtävyys jo itsessään.

Duomon takaa lähtikin sitten jonkinlainen ostoskatu, josta löytyi myös niitä edullisempia ketjuliikkeitä, kuten Pull & Bear ja Bershka. Muutamissa kaupoissa tuli käytyä, mutta en vain löytänyt itselleni mitään niin kivaa, jonka olisin halunnut ostaa! Sisäinen shoppailijani on siis tosiaan muuttunut harkitsevaksi ja vaihtoehtoja punnitsevaksi kuluttajaksi, mikä ehkä toisaalta on ihan hyväkin asia. 

Olin myös Google Mapsia tarkkaillessani bongannut Crazy Cat Cafén (Via Napo Torriani 5 | Corner Via Cappellini, 20124 Milano), ja sinne oli ehdottomasti päästävä! Kahvilassa asusteli yhdeksän kissaa, joista kuitenkin suurin osa oli unten mailla sinne mennessämme. Lisäksi huomasin, että yhdeltä kissalta puuttui toinen silmä, ja yhdellä ei ollut kuin yksi takajalka, eli luultavasti kissat ovat asuneet kaduilla aiemmin, ennen kuin ovat pelastettu kahvilaan. Lähtiessämme laskumme loppusummaan lisättiin 1€/hlö kissojen hyväksi, mikä ei tosiaankaan ollut iso summa. Ihanan symppis paikka, ja suosittelen ehdottomasti käymään tuolla mikäli olet yhtään kissojen ystävä.

Sitten vielä pakko mainita eräästä huonosta asiakaskokemuksesta.

Ennen Milanosta lähtöämme kävimme vielä päärautatieaseman vieressä olevassa eräässä kahvilassa/ravintolassa syömässä (satuin löytämään sen vielä pienen googlettelun jälkeen), mutta sieltä jäi suoraan sanottuna hieman p*ska maku suuhun. Saimme ensitöiksemme ruokalistat käteemme, ja niitä tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, ettei juuri sillä hetkellä tehnyt mieli mitään kovin raskasta - menu sisälsi lähinnä pelkkää pizzaa, pastaa ja lasagnea, ja hinnatkin olivat todella suolaiset. Paikassa oli siis myös vitriini, josta sai mm. täytettyjä patonkeja ym. pienempää syötävää, ja kerroimmekin tarjoilijamme ottavamme mieluummin sieltä jotain purtavaa.

Palvelu oli jo tuossa vaiheessa melko nuivaa, ja sitä se oli koko aikamme tuolla. Lopulta tilasimme kaksi paninia, yhden pienen cokiksen ja miehelleni yhden oluen, jotka lopulta kustansivat yli 30 euroa! Paninien hinnat olivat 6,50€/kpl, mutta kuitissa luki kahden paninin hinnaksi 14€, eli euron verran ylimääräistä. Okei, eihän se nyt niin paljon ole, mutta kuittiin oli myös lisätty palvelumaksu erilliselle rivilleen, joten hieman outoahan tuo oli. Lisäksi oma pikku cokikseni kustansi 5€, mikä oli mielestäni ihan naurettava hinta, sillä mieheni olut taisi olla suht saman hintainen. Syötyämme miulle yritettiin vielä väkisin tyrkyttää kaikkea lisää, ja kieltäydyttyäni kohteliaasti tarjoilija lähinnä vain naureskeli. 

Emme lopulta jaksaneet jäädä selvittämään laskua sen tarkemmin, vaan maksettuamme lähdimme hyvin nopeasti pois. Sanoinkin miehelleni, että ei pitäisi koskaan mennä tuollaisiin turistipaikkoihin, vaikka tietysti jo ruokalistan nähtyämme olisi ollut mahdollista lähteä pois, mutta mistäs noita aina tietää. 

Huh, yritin tiivistää postausta mahdollisimman paljon, mutta melko pitkähän tästä lopulta tuli! Kiva jos jaksoitte lukea loppuun asti, ja toivottavasti saitte jotain vinkkejä Bergamoon tai Milanoon.

Suurin osa postauksen kuvista oli tällä kertaa myös puhelimella kuvattuja - yritän Kreikassa hyödyntää enemmän kameraa, jotta kuvista ei tulisi tällaista pikselimössöä ;)

VINKKIPOSTAUS BERGAMO | OSA 1/2

Vihdoin olisi vuorossa lupaamaani vinkkipostausta Bergamosta, ja tässä postauksessa kerron hieman majoituksestamme, kulkuyhteyksistä sekä vanhastakaupungista. Ennen reissuamme etsin jonkin verran myös itse tietoa netistä, josta olikin apua esim. junalla matkustaessa. Toivottavasti näistä vinkeistä on jotain hyötyä Bergamoon joskus matkustaville!

Majoitus ja lentokentältä saapuminen

Hotelliksemme valikoitui pienen selailun jälkeen keskitason B&B Hotel Bergamo. Koska lentomme oli perillä vasta puolenyön aikoihin, koimme helpoimmaksi vaihtoehdoksi napata lentokentältä suoraan taksin (noin 5km matka maksoi meiltä 25€).

Koska hotellin respa oli tuohon aikaan jo suljettu, jouduimme kirjautumaan itse sisään ulko-oven luona olevalla automaatilla. Valitettavasti se ei kuitenkaan jostain syystä toiminut odotetulla tavalla, joten joduimme odottelemaan pienen tovin, että joku vastaisi soittamaamme ovipuhelimeen ja päästäisi meidät sisään. Saimme kuitenkin lopulta tarvittavan PIN-koodin ja pääsimme nukkumaan, mutta onhan tuo hieman ongelmallista, jos automaatti ei toimi niinkuin pitäisi, etenkään yöaikaan..

Huone oli tosiaan perussiisti, mutta itseäni hieman häiritsi ettei siellä ollut esimerkiksi jääkaappia veden säilytystä varten. Myös seinät olivat aikalailla paperia ja sänkymme jouset olivat selvästi kokeneet kovia, mutta muuten tuolla kyllä pystyi hyvin sen kolme yötä nukkumaan :D  Aamiainen ei myöskään kuulunut huoneen hintaan, vaan se täytyi ostaa erikseen (muistaakseni 10,90€/2hlöä), mutta koska se ei ollut kovin kummoinen, söimme hotellilla vain ensimmäisenä aamuna.

Lisäksi jouduimme maksamaan kaupunkiveroa oleskelustamme, joka taisi noilta kolmelta päivältä olla noin 12€. Hotellin sijainti oli kuitenkin erinomainen, sillä esimerkiksi päärautatieasema sijaitsi melkein sen vieressä, ja keskustakin oli kävelymatkan päässä.

Bussi -ja junayhteydet

Paluupäivänä päätimme suosiolla ostaa liput lentokenttäbussiin (rautatieasemalla olevasta kioskista), jotka kulkivat 30 minuutin välein esimerkiksi Bergamon päärautatieaseman kautta. Lipun hinta oli huimat 2,40€/hlö - hieman edullisempaa siis kuin taksilla huristelu. Lentokenttäbussin pysäkkejä taisi olla ainakin yksi myös Cittá Altassa (vanhassakaupungissa), eli jos hotellisi sijaitsee siellä, kannattaa hyödyntää kyseinen bussireitti turhan kävelymatkan välttämiseksi keskustasta.

Italiassa myös junayhteydet ovat hyvät, ja reissua varatessa tiesin jo, että meidän kannattaisi tehdä päiväreissu Milanoon (noin tunnin junamatkan päässä Bergamosta). Junaliput ostimme rautatieasemalla olevasta Trenitalian automaatista (noin 11€/meno-paluu/hlö), ja ne täytyi muistaa leimata keltaisissa automaateissa ennen junaan nousemista. Ei kannata myöskään turhaan ostaa kalliimpia paikkalippuja, sillä 2.luokassa matkustaminen ja vapaalle paikalle istuminen kävi paljon vaivattomammin. 

Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisi ollut ihana käydä myös esimerkiksi Como -tai Gardajärvellä, mutta toisaalta niiden kokeminen olisi vaatinut myöskin hieman parempaa säätä. Kuulin myös etukäteen, että junaliikenne on Italiassa usein myöhässä, mutta meillä molempiin suuntiin mennessä juna oli onneksi ihan aikataulussaan.

Cittá Alta eli vanhakaupunki

Bergamon ehkä kiinnostavin nähtävyys oli sen vanhakaupunki Cittá Alta, ja rinnettä ylös kivutessa avautuivatkin upeat näköalat kaupungin kattojen ylle. Kävimme tuolla heti ensimmäisenä päivänämme, mutta koska sää oli silloin melko sateinen, jäi sieltä varmasti vielä paljon näkemättä (mies ei jaksanut enää viimeisen päivän aamuna lähteä kävelemään uudestaan yläkaupunkiin..). Ylös olisi päässyt myös pientä maksua vastaan funiculareilla (tiedätte sellaiset vaunut ratakiskoilla ylös mentäessä), mutta emme tällä kertaa ottaneet niistäkään iloa irti.

Cittá Altan sydämessä sijaitsi pääaukio Piazza Vecchia, mutta sen tarkemmin emme sen ympäristöä jääneet tutkimaan. Pahimman sateen ajaksi pysähdyimme kuitenkin hetkeksi lähellä olevaan pubiin, mutta muuten en osaa vanhankaupungin ravintolatarjonnasta sanoa sen enempää. En myöskään ottanut juurikaan kuvia koko vanhastakaupungista, mikä näin jälkikäteen hieman harmittaa, mutta toisaalta näköalat ylös ja alas mennessä olivat kaikista näkemisen arvoisimmat. Ensinäkemältä mieleen jäivät kuitenkin pienet mukulakiviset kujat, historiallinen tunnelma sekä erilaiset kirkot ja kappelit.

Jaan tosiaan nämä vinkkipostaukset kahteen osaan, sillä postaus olisi muuten venynyt kilometrin mittaiseksi! Seuraavassa osassa onkin sitten vuorossa mm. ruoka -ja shoppailupaikkoja, sekä muita kokemuksia Bergamosta. Myös Milanosta voisin kertoa hieman lisää, vaikka ei tosiaan vietettykään siellä kuin yksi puolikas päivä.

Ihanaa viikonloppua jokaiselle!  

NYT HYMYILYTTÄÄ...

♡ Aurinkoinen kevätsää ja terassien aukeaminen. Miten kiva onkaan ollut nauttia auringon lämmöstä ulkona terasseilla, ja tajuta että kesään ei tosiaankaan ole enää kovin pitkä aika. Myös linnunlaulua on ollut ihana kuunnella etenkin aamuisin, ja eräs päivä näin myös kaksi joutsenta lentävän suoraan yläpuoleltani. Ainut ikävä puoli viime päivissä on ollut tuo järjetön katupölyn määrä, joka tuntuu menevän suoraan hengitysteihin ja kuivattavan silmät samantien ulos astuessa, mutta muuten olen kyllä nauttinut täysin rinnoin tuosta auringonpaisteesta ja lämmöstä!

♡ Rentouttava pääsiäinen. Vapaani alkoivat jo kiirastorstaina, mutta itseäni ei haitannut ollenkaan käydä lauantaina tekemässä yksi aamuvuoro pyhien välissä, kun eilinen sunnuntai ja vielä tämä maanantaikin olivat vapaapäiviä. Pitkänäperjantaina kävimme syömässä perinteisen eteläkarjalaisen särä-aterian (lammasta) pääsiäisen kunniaksi, ja lauantaina vietimme hieman iltaa pienellä porukalla. Sunnuntaina puolestaan korkkasimme grillikauden veljeni luona - ainakin syömäpuoli on siis ollut kunnossa, haha! 

 
♡ Kesän  Kreikan matka on nyt vihdoin buukattu ja saarireitit päätetty ystäväni kanssa! Olen niin innoissani kyseisestä reissusta, ja näen jo mielessäni kaikki ne valkoisten talojen täyttämät kylät, turkoosina hohtavan meren ja kukkaköynnösten peittämät pikkukujat - hyvästä ruoasta ja auringosta puhumattakaan. Omatoimimatkailu on alkanut myös tuntua paljon paremmalta vaihtoehdolta kuin kalliiden pakettimatkojen ostaminen, vaikka toki onhan niissäkin puolensa. Hintoja vertailemalla ja netistä tietoa etsimällä voi säästää kuitenkin huomattavan summan rahaa, ja itse tykkään käydä myös sellaisissa kohteissa, joissa se paikallisuus oikeasti näkyy, eikä kaikki ole vain turisteja varten.

♡ Pyöräilykauden aloittaminen. Taisimme tehdä pyörääni tarvittavan keväthuollon jo parisen viikkoa sitten, ja täytyy kyllä sanoa että sillä vaan pääsee liikkumaan niin näppärästi varsinkin keskusta-alueella. Itselläni ei muutenkaan tule käytettyä autoa juuri ollenkaan, sillä asumme niin lähellä keskustaa, että esimerkiksi työmatkani taittuu pyörän selässä noin 10 minuutissa. Pyöräillessä kuntokin on tuntunut kasvavan nopeasti näin talven jäljiltä, eikä meiltä lähtevä pitkä ylämäkikään tunnu enää niin raskaalta polkea :D 

 
♡ Kuulostaa varmaan todella pinnalliselta (ja sitä se kyllä kieltämättä hieman onkin), mutta rakastan rusketusta ja varsinkin näin kevään koittaessa havahtuu aina todella selvästi siihen omaan kalpeuteensa. Ostin vasta testiin NKD SKN -itseruskettavan moussen, ja sillä on saanut sitä kaivattua sävyä ja auringonhehkua iholle kädenkäänteessä. Olen tykännyt kyseisestä tuotteesta myös senkin takia, että se on kokonaan hajusteeton, eli sitä tavanomaista itseruskettavan katkua ei ole, ja lisäksi vaahto on helppo levittää levityskintaan avulla. Ja toki onhan purkkirusketus aina myös turvallisempaa kuin auringon ultraviolettisäteilyssä makoilu!

♡ Game of Thronesin viimeisen kauden alkaminen. Tätä on kyllä odotettu jo yli vuodenpäivät, kun saimme kaikki edelliset kaudet mieheni kanssa katsottua. En olisi kyllä suoraan sanottuna uskonut, että tykästyisin tuon tyyppiseen sarjaan, mutta niin siinä vain kävi. Oikeastaan taisin päästä kunnolla mukaan vasta toisen kauden aikana, sillä henkilöhahmoja on niin paljon, että niiden opettelussa meni jo oma aikansa, mutta ehkä jossain vaiheessa voisi aloittaa maratoonin jälleen alusta ;D 

Ihanaa huhtikuun loppua kaikille, kevät on tosiaan jo pitkällä! 💛

PIENI PALA ITALIAA - MINILOMA BERGAMOSSA

Hei ihanat ♥ Täällä ollaan palattu takaisin Suomeen minilomaltamme, ja täytyy kyllä sanoa että Italia todellakin onnistui viemään palan sydäntäni tuolla reissulla! Lentomme lähti keskiviikkoiltana suoraan täältä kotikentältämme Lappeenrannasta, mikä teki lähtemisestä huomattavasti vaivattomampaa, kun ei tarvinnut enää erikseen matkustaa Helsinki-Vantaalle. Ryanair on avannut myös muitakin reittejä kotikentältämme, ja syksyllä alkaa esimerkiksi ympärivuotiset lennot Budapestiin, jes! 😍

Olimme tosiaan perillä vasta puolenyön jälkeen keskiviikkona, ja lentokentältä huristelimmekin taksilla suoraan hotellille nukkumaan. Voisin myöhemmin kirjoitella vielä erillisen vinkkipostauksen, jossa kerron majoituksestamme, sekä ruokapaikoista ja nähtävyyksistä joissa kävimme. Niin kuin olin aiemmin jo säätiedotteesta katsonutkin, olivat nuo kolme päivää melko sateisia, mutta ilma oli kuitenkin jo suht lämmin - ohut kevättakki riitti siis mainiosti.

Käveltyä tuli reissun aikana todella paljon, sillä se on mielestäni paras tapa tutustua ympäristöön, ja poikkeamalla välillä myös niille sivukujille saattaa oikeasti löytää paljon enemmän, kuin vain orjallisesti karttaa tuijottamalla.

Sadekaan ei loppupeleissä latistanut meidän tunnelmaa juurikaan, ja fiksuna tyttönä pakkasin jo kotona oman sateenvarjon matkaan mukaan. Perjantai sekä lähtöpäivämme lauantai olivat ainoita päiviä, jolloin aurinko hieman näyttäytyi pilvien takaa, mutta muuten sää oli melko harmaa koko ajan.

Bergamosta miulle tuli ennen kaikkea todella kotoisa ja lämmin fiilis, ja rakastin kaikkia niitä pieniä kahviloita ja leipomoita, joita tuli vastaan lähes joka kulmalla. Myös Cittá Alta eli Bergamon vanhakaupunki oli ihana paikka, mutta siellä ehdimme käydä vain kerran heti ensimmäisenä päivänä.

Teimme myös päiväreissun Milanoon, mutta sieltä en saanut läheskään yhtä paljon irti - toki esimerkiksi Duomon katedraali oli vaikuttava, mutta loppupäivää kohden se ihmispaljous alkoi jopa hieman ahdistaa.

Shoppailumahdollisuudet olivat hyvät niin Bergamossa kuin myös tietenkin Milanossa, mutta itselleni en löytänyt koko reissulta kuin yhdet ballerinat ja pari kosmetiikkatuotetta. Enemmän rahaa meni sitten juurikin noihin kahviloihin ja ruokapaikkoihin, mutta eipä ostosten puute itseäni juurikaan haitannut. Matkustimme myös pelkillä käsimatkatavaroilla, joten senkään puoleen en olisi saanut mitään hirvittäviä ostosmääriä tuotua. 

Myös kuvasaldo jäi ajateltua vähäisemmäksi, ja enemmän napsinkin kuvia puhelimellani kuin itse kameralla. Ehkä sateisella säällä oli hieman osuutta asiaan, mutta kuitenkin muutamia kuvia jäi muistoksi ja tänne blogiinkin jaettavaksi. Tämän sunnuntain olen vietellyt vielä vapaalla, mutta huomenna palaan taas töihin täysin uusilla energioilla!

Ollaanko siellä ruudun toisella puolella käyty Italiassa? 🍃

HUHTIKUUN ALOITUS JA MATKAFIILISTELYÄ

Huhtikuu pyörähti käyntiin muutama päivä sitten, eli kevät alkaa ihan oikeasti olla nyt täällä. On kyllä ollut niin ihana huomata, miten valon määrän lisääntyminen on vaikuttanut positiivisesti omaan jaksamiseen, ja jopa iltavuorojen jälkeen ulkona on vielä viimeisimmät valonrippeet jäljellä. Myös katujen sulaminen ja tennarikauden korkkaaminen ovat selviä kevään merkkejä - vielä kun saisin tehtyä pyörään tarvittavan keväthuollon, niin voisin taas alkaa liikkua silläkin. 

Ensi viikolla meitä kutsuukin jo miniloma Italian Bergamoon - ihan hullua miten nyt ollaan jo tässä pisteessä, että reissuun on enää viikko aikaa! Talven jälkeen pieni loma tuntuu kyllä ihanalta, ja varsinkin kun pääsee hieman pidemmälle tällä kertaa. Toki Italiassa viettäisi helposti sen viikonkin, mutta koska otin lomani palkattomina vapaapäivinä, en kehdannut venyttää sitä kovin pitkäksi.

Sääennustetta tutkaillessani se tietysti lupaili kohteeseen hieman epävakaisempaa säätä juuri tuolle ajankohdalle, mutta toivon että aurinko näyttäytyisi kunnolla edes joinakin päivinä. Mutta vaikka sää olisi mikä on, niin kyllä reissuista osaa aina nauttia, kun pääsee hetkeksi kotiympyröistä pois. 

Viime viikkoina olen saanut viettää myös ruhtinaallisesti omaa aikaa mieheni menojen vuoksi, mikä toisaalta on tehnyt ihan hyvää, mutta nyt on kuitenkin kiva lähteä vihdoin yhdessä reissuun, ja saada sitä kahdenkeskistäkin aikaa. Pian on myös pääasiäinen, joten huhtikuu tulee menemään todennäköisesti suht rennolla otteella, vaikka töitä muuten onkin normaalisti. Tulisipa kesä tänäkin vuonna yhtä ajoissa kuin vuosi sitten, niin toukokuussa pääsisi nauttimaan jo kunnon helteistä! 

Keväälle ei ole oikeastaan sen ihmeempiä suunnitelmia tiedossa, mutta toki muualla asuvien ystävieni luona olisi tarkoitus päästä käymään jossain vaiheessa kevättä. Tarkoitukseni olisi pitää myös kesälomani ensimmäinen viikko jo heti alkukesästä, sillä olemme erään ystäväni kanssa puhuneet yhteisestä Kreikan matkasta jo varmaan syksystä asti, ja tuolloin olisi molemmille sopiva ajankohta sinne lähteä.

Huomaa kyllä hyvin, että kun matkoja on tiedossa, niin alkaa jo alustavasti elää niitä varten, vaikka pitäisikin osata elää myös tässä hetkessä. Välillä on vaan ihana uppoutua haaveilemaan jostain muusta, ja toisaalta arkikin sujuu ehkä paremmin, kun on jotain mieleistä mitä odottaa. 

Jokaisessa vuodenajassa on puolensa, mutta kyllä vaan näin keväisin huomaan ihan selvän eron itsessäni, jos miettii millainen olen esimerkiksi keskitalvella ja kaikista pimeimpään aikaan vuodesta. Rakastan aurinkoa ja lämpöä, ja jotenkin aina joka vuosi näihin aikoihin alkaa tuntua siltä, että alan pikkuhiljaa herätä eloon talven jäljiltä. On se kevät vaan ihmeiden ja uudistumisen aikaa! 💚

Mitä sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu?

Onko teillä mitään reissuja tiedossa keväälle tai kesälle?

VIIMEAIKAISET KOSMETIIKKASUOSIKIT X 5

Viime aikoina olen haalinut itselleni ihan huomaamatta kaikkea uutta kosmetiikkaa niin ihon -ja hiustenhoidon kuin ihan meikkienkin osalta. Moni tuote on loppunut klassisesti juuri samaan aikaan, ja esimerkiksi ihan tavallista shampoota & hoitoainetta miun ei ole tarvinnut ostaa varmaan vuoteen (hopeashampoota lukuunottamatta), sillä aina kaapissa on ollut varalla jokin puteli. Ajattelinkin tulla esittelemään teille pitkästä aikaa viimeaikaisia ostoksiani kosmetiikan saralla, sillä uutuuksista on löytynyt myös muutama ihan timanttinen löytö.

Redken All Soft shampoo- ja hoitoaine 

Olin mietiskellyt tämän combon tilaamista jo aiemminkin, mutta voittaessani eräästä Instagram -arvonnasta lahjakortin Bangerheadille, tiesin melkein heti että nämä tulevat ainakin lähtemään mukaani. Tämä All soft -sarjahan on kehitelty nimenomaan kuivien ja huokoisten hiusten hoitoon tuoden niille lisää kiiltoa ja kosteutta, ja nimensä mukaisesti tehden niistä silkkisen pehmeät. Nyt muutaman kerran näillä hiukset pestyäni olen kyllä ollut super tyytyväinen lopputulokseen, sillä kammattavuus on parantunut huomattavasti, ja kuivana hiukset ovat todellakin ihanan pehmeät. Omille vaalennetuille hiuksilleni tämä kaksikko toimii loistavasti, ja todennäköisesti tulen tilaamaan sarjaa jatkossakin!


 
Paul Mitchell Hot Off The Press -lämpösuojasuihke

Tämä on tuote, jota en kyllä ihan heti enää pois vaihtaisi. Sain tästä ensimmäisen kerran vinkin muistaakseni siskoltani, ja tämä lämpösuoja/hiuskiinne on mullistanut hiustenmuotoiluni ihan täysin. Tuotetta siis suihkutetaan kuiviin hiuksiin ennen lämpökäsittelyä, jonka jälkeen hiukset voi muotoilla haluamallaan tavalla. Itse tykkään käyttää tätä etenkin kiharoiden alle, jolloin niistä tulee ihanan joustavat, mutta myös suoristus kestää jopa pari päivää seuraavaan pesuun asti, kun olen käyttänyt tuotetta.

NYX Butter Gloss -huulikiillot 

Mattapunat ovat kuuluneet meikkipussini vakiokalustoon jo useita vuosia, mutta jostain syystä tänä keväänä ne ovat jostain syystä alkaneet hieman tökkiä. Eräs päivä päädyin kokeilemaan pitkästä aikaa jotain ikivanhaa huulikiiltoa, ja hämmästyin että oikeasti jopa pidin siitä, ja yleisilmekin muuttui heti jotenkin raikkaammaksi! Päädyinkin tilaamaan ihan kokeilumielessä pari näitä NYXin Butter Glosseja, ja siitä asti olen käyttänyt niitä valehtelematta päivittäin.

Kiillot ovat todella miellyttävän ja kevyn tuntuisia huulilla, ja kuluvat myös kauniisti pois jättämättä sellaista rumaa raitaa huulten keskiosaan, niinkuin mattapunilla on taipumus päivän mittaan tehdä. Sävyt #Praline ja #Angel Food Cake ovat todella passeleita arkikäyttöön, ja plussaa tulee myös herkullisesta tuoksusta - ehdottomasti jatkoon! 

Lumene SISU suojaava hoitovesi- ja kasvovoide

Löysin nämä molemmat tuotteet todella edulliseen tarjoushintaan, ja ei tarvinnut kyllä kahta kertaa miettiä ostanko ne vai en. Lumenen SISU -sarjahan on kehitelty suojaamaan ihoa mm. ilmansaasteita ja muita epäpuhtauksia vastaan samalla kosteuttaen sitä tehokkaasti. Hoitovesi oli itselleni täysin uusi tuttavuus, joten mielenkiinnolla lähdin testailemaan sen vaikutusta omaan ihonhoitooni.

Ihonpuhdistuksen jälkeen tuputtelen kasvoilleni hoitoveden, jonka jälkeen levitän kasvovoiteen. Iho on heti käytön jälkeen tuntunut selkeästi kosteutetummalta, ja hoitoveden tarkoitushan onkin nimenomaan tehdä ihosta vastaanottavaisempi seuraavia tuotteita varten. En osaa vielä tarkalleen sanoa, onko tuotteista ollut oikeasti hyötyä mm. epäpuhtauksien synnyn ehkäisyssä, mutta mitään moitittavaakaan en kyllä näistä ole löytänyt.

 
Pixi Glow Tonic -kasvovesi

Tätä kevyesti kuorivaa kasvovettä on moni hehkuttanut, mutta toisaalta olen lukenut myös kokemuksia, joissa käytön jälkeen iho on reagoinut pienellä kirvelyllä ja nipistelyllä. Päätin kuitenkin tilata tämän testiin, sillä oma kasvoveteni oli juuri päässyt loppumaan, ja halusin kokeilla miten tuote itselläni toimisi. Kasvovedessä vaikuttava ainesosa on glykolihappo, jonka kerrotaan poistavan kuollutta ihosolukkoa tehden samalla ihosta kauniin heleän. Lisäksi tuotteessa on aloe veraa, joka rauhoittaa ja samalla hoitaa ihoa.

Itse olen käyttänyt tätä nyt aamoin illoin, ja aluksi ihoni reagoikin siihen pienellä punoituksella. Kirvelyä ei kuitenkaan ole missään vaiheessa tuntunut, ja nyt punoitustakaan ei juurikaan ole ollut. Iho on todellakin näyttänyt ihanan heleältä käytön jälkeen, ja tuntuu kuin ihohuokosenikin olisivat hieman pienentyneet. Mielenkiinnolla jään odottelemaan pidemmällä aikavälillä tämän vaikutusta ihonhoitooni.

Löytyikö joukosta kenties omia suosikkeja tai muuten tuttuja tuotteita? 

MINKÄLAISIA IHMISIÄ HALUAT YMPÄRILLÄSI PITÄÄ

Viime aikoina olen pohtinut omaa elämääni ja ihmissuhteiden merkitystä tavallista enemmän. Sitä, minkälaisia ihmisiä elämääni kuuluu, minkälaiset arvot he jakavat ja ennen kaikkea kohtaavatko ne omien arvojeni kanssa. Päässäni on niin paljon ajatuksia asian suhteen, etten oikein edes vielä tiedä mitä kaikkea aion kirjoittaa, ja mikä todella on tämän tekstin pääpointti - tiedän vain, että haluan purkaa ajatuksiani jotenkin, ja kirjoittamalla se on aina käynyt miulta luontevimmin. 

Itselleni tärkeitä arvoja elämässä ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, heikompien puolella seisominen sekä tasavertaisuus. Myös hyvät käytöstavat kulkevat käsi kädessä näiden arvojen kanssa, ja tottakai perhe ja ystävät kuuluvat myös tähän. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseen, mutta alan herkästi nähdä punaista esimerkiksi hyvin kapeakatseisessa ajattelutavassa, jossa erilaisuutta halveksutaan, ja itseään yritetään pönkittää jatkuvasti muiden yläpuolelle. Tiedostan myös sen, että usein tällaisten voimakastahtoisten persoonien lähettyvillä miun on myös hyvin vaikea saada omaa ääntäni kuuluville, ja muutun myös paljon epävarmemmaksi siitä, mitä todellisuudessa olen.

Niin kuin olen blogiinkin aiemmin kirjoittanut, olen saanut suht hyvin karsittua elämästäni pois sellaiset ihmiset, joiden ympärillä säteilee ns. huono energia ja jotka näin ollen vievät ilon pois muidenkin elämästä, tai ainakin vähenettyä tällaisten ihmisten seuraa reilusti. En enää välitä siitä, jos joku ajattelee miun olevan itsekäs lopettaessani yhteydenpidon, sillä teen sen todellakin ihan itseäni ja omaa jaksamistani ajatellen. Olen huomannut aiemmin itsessäni selvän muutoksen viettäessäni paljon aikaa hyvin negatiivisten ihmisten seurassa, sillä se fiilis ihan oikeasti tarttuu, ja itse en ainakaan halua tulla muistetuksi vain pelkkänä tunnelman latistajana. Jokainen on tietenkin omanlaisensa persoona, mutta omaan asenteeseen ja suhtautumistapaan on kyllä mahdollista itse vaikuttaa.

Elämäni aikana koetut vaikeat asiat ovat kasvattaneet miuta ihmisenä todella paljon, ja joskus vanhojen haavojen repiminen auki on tehnyt todella kipeää. Se on kuitenkin täytynyt tehdä, jotta olen pystynyt käsittelemään tiettyjä asioita elämässäni, ja jatkamaan eteenpäin kaikesta huolimatta. Viime aikoina olen kuitenkin saanut todistaa ihmisten kieroutta todella läheltä, mikä on jostain syystä aktivoinut menneisyyden haamut, ja olen alkanut käsitellä vanhoja asioita ja esimerkiksi omaa lapsuuttani mielessäni yhä uudestaan.

Pystyn kuitenkin nykyään puhumaan asioista paljon helpommin mitä joskus aikaisemmin, ja myös omien tunnelukkojen työstäminen ja ennen kaikkea niiden syntyperän ymmärtäminen on ollut todella silmiä avaavaa. Tunnelukothan syntyvät jo varhain lapsuudessa, ja oikeastaan omien vanhempien toimesta - pahimmassa tapauksessa jopa monelta sukupolvelta toiselle.



Esimerkiksi emotionaalisen estyneisyyden tunnelukosta sanotaan näin:

"Sinun on vaikea ilmaista tunteitasi spontaanisti. Uskot, että tunteet on parempi hallita ja pitää sisällään, siksi pyrit kontrolloimaan itseäsi, varsinkin muiden seurassa. Et osaa olla luonnollinen, spontaani ja leikkisä, olet pikemminkin iloton, jäykkä ja joustamaton ilmaisuissasi. Uskot, että tunteissasi on jotain väärää ja niitä on hävettävä. Olet oppinut, että tunteiden ilmaisemisesta seuraa jotain negatiivista."  (Lainaus Tunne Lukkosi -kirjasta).

Itselläni kyseinen tunnelukko on edelleen vahvana, mutta toisaalta olen myös päässyt sen sisälle ja oppinut ilmaisemaan tunteitani ehkä hieman paremmin. Tiedän myös, ettei tunteiden ilmaisemisessa ole mitään väärää, mutta jostain syystä esimerkiksi muiden seurassa itkeminen on itselleni edelleen hyvin vaikeaa. Myös hyväksynnän haun tunnelukko ohjaa selkeästi elämääni, ja toivoisin ihan oikeasti pääseväni siitä jossain vaiheessa eroon.

 
"Et uskalla tehdä asioita oman mielesi mukaan, koska pelkäät, että sinua moititaan, sinusta ei pidetä tai sinut jätetään yksin. Mietit paljon sitä, mitä muut sinusta ajattelevat. Ryhmässä yrität kovasti kuulua joukkoon ja muuntaudut sen mukaan, mitä odotat muiden haluavan sinulta. Toisten ihmisten seurassa olet toisenlainen kuin toisten kanssa. Välttelet ihmisiä ja ryhmiä, joissa et koe hyväksyntää." 

Tämä on kuin suoraan omista ajatuksistani. Tiedän että miellyttämällä liikaa muita kaivan vain itselleni kuoppaa, mutta suoraan sanottuna vihaan ylimääräisiä konflikteja, ja joissakin tilanteissa olen todennut paremmaksi vaihtoehdoksi olla vain hiljaa, kuin aloittaa riita sanomalla suoraan oman mielipiteeni. Kuitenkin nykyään pyrin ensisijaisesti välttelemään juurikin sellaisten ihmisten seuraa, joiden seurassa en pysty olemaan täysin oma itseni.



Elämässä tulee aina uusia vastoinkäymisiä vastaan, vaikka kuinka yrittäisit niitä välttää, mutta olen pyrkinyt siihen ajattelutapaan, että tunnelin päässä on aina valoa ja koskaan ei pidä jäädä yksin omien ongelmien tai murheiden kanssa. Olen itse siinä mielessä onnekas, että lähipiiristäni löytyy monia ihmisiä, joille voin avautua, mutta voisin ihan hyvin kuvitella joskus juttelevani myös ammattilaiselle, jos elämän vastoinkäymiset alkaisivat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Tällä hetkellä koen kuitenkin pärjääväni näillä eväillä mitä miulla on, ja asioiden ääneen sanominen on oikeasti helpottanut oloa huomattavasti. Syvemmin kun miettii, niin oma elämäni on tällä hetkellä todella hyvässä balanssissa!

Huh, en tosiaan tiedä oliko tässä postauksessa päätä tai häntää, mutta olisi ihana kuulla teidän ajatuksia aiheesta tai vaikka sen vierestäkin. 💛  

Oletko itse joutunut karsimaan tietoisesti ihmisiä pois elämästäsi?

ILON AIHEET X 6

💛 Päivän huomattava pidentyminen. Yhtäkkiä sitä vain hoksaa, että viidenkin aikaan illalla on vielä valoisaa, ja myöskin aamuisin valoisuus tulee entistä aikaisemmin. Jotenkin sitä on vaan painanut viime viikot niin sokeasti eteenpäin, että tällaiset asiat ovat jääneet ihan huomaamatta. Kuitenkin kun erään sunnuntaivuoron jälkeen lähdin neljältä töistä ja tajusin että ulkona on oikeasti vielä ihan valoisaa, sai se hymyn väistämättä nousemaan kasvoille! Sieltä se kevät vielä tulee, pikkuhiljaa..

 
💛 Matkasuunnitelmien tekeminen. Vitsit että odotan jo huhtikuussa koittavaa Italian reissuamme! Vaikka ehdimmekin viettämään Bergamossa vain noin 2,5 päivää, aion ottaa siitä kaiken irti. Mitään tarkkoja suunnitelmia emme ole tehneet, vaan aiomme mennä täysin fiiliksen mukaan ja nauttia kohteesta sekä toisistamme. 

Lisäksi kesäksi suunnitteilla oleva Kreikan matka ystäväni kanssa on saanut matkakuumeen nousemaan entistä korkeammalle, ja olenkin googlaillut paljon mm. saarihyppelystä, jota ainakin osittain aiomme toteuttaa! Vielä pitäisi vaan saada kesälomapäivät lyötyä lukkoon, niin kyseistäkin matkaa voisi alkaa suunnittelemaan kunnolla.

 
💛 Treenitauon katkaiseminen. Huh, ihan hävettää myöntää, mutta salin varausjärjestelmän perusteella olen käynyt edellisen kerran kunnolla liikkumassa viimeeksi marraskuussa!! Ei ihmekään, että oma jaksaminen on ollut koetuksella, ja kolotuksia on alkanut tuntua siellä täällä, kun töiden jälkeen olen kuluttanut lähinnä kotisohvaamme.. 

Myös kynnys lähteä treenaamaan tuntui nousevan päivä päivältä korkeammaksi, ja syytin itseäni siitä, miten laiskaksi olin tullut. Eilen päätin kuitenkin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni ja katkaista treenitaukoni vatsa-pakara -tunnilla, ja kyllä se vaan kuulkaas palkitsi! Vaikka lihasjumit ovatkin taas tänään olleet ihan omaa luokkaansa, antoi se taas sellaisen pienen potkun persauksille että liikkuminen oikeasti kannattaa ja tekee mielellekin hyvää. 

💛 Kauniit kynnet. Sain jo joululahjaksi lahjakortin rakennekynsiin, mutta käytin sen vasta hiljattain olleen nimipäiväni kunniaksi. Jaksan enää todella harvoin lakata itse kynsiäni tai pitää niistä muutenkaan mitenkään erityistä huolta, sillä töissä ne menevät kuitenkin melko nopeasti pilalle, joten kynsien laitto tuntui ihan luksukselta. Katsotaan kauanko nämä nyt lopulta kestävät, mutta lopputuloksesta tuli mielestäni todella kaunis, ja kynsien pituuskin on ihan sopiva (en siis missään nimessä halunnut mitään megapidennyksiä, sillä jo näiden kanssa esim. piilarien pois ottamista sai hieman harjoitella, haha!) 😄

💛 Aurinko. Tarviiko tätä edes perustella mitenkään? Rakastan aurinkoa ja valoa, ja pimeä talvikausi ei todellakaan kuulu lempivuodenaikoihini. Viime päivät ovat olleet myös ihanan leutoja, ja ottaisin mieluusti tällaisen sään tulevillekin viikoille. Ehkä eniten odotan jo lumien sulamista, mutta siihen taitaa mennä vielä hetki aikaa.. 

💛 Tulevat kivat jutut. Viikonloppuna pääsemme juhlistamaan serkkuni synttäreitä 1920-luvun teemabileiden merkeissä, ja olenkin jo suurinpiirtein saanut mieleisen asun kasattua. En itseasiassa muista, olenko koskaan ollut mikäänlaisissa teemabileissä, joten ihan hauska välillä panostaa kunnolla siihen pukeutumiseen! Lisäksi ensi viikolle on luvassa kivaa vapaapäivän viettoa, kun saan ihanan Emman tänne meille, ja loppuviikolle on luvassa myös J. Karjalaisen keikka. Tuntuu, että pikkuhiljaa alan heräilemään siitä horroksestani, jossa tunnen koko talven olleeni, ja asiat alkavat näyttää taas huomattavasti kirkkaammilta! 

Ihanaa loppuviikkoa kaikille! 💛

KUULUMISPOSTAUS

Viime postauksesta alkaa olla jo yli pari viikkoa aikaa, joten ajattelin tulla rikkomaan tämän hiljaiselon ja kertomaan hieman viimeaikaisia kuulumisiani. Koko vuoden alku on tuntunut menneen kamalaa vauhtia eteenpäin, mutta ilmeisesti en ole ainoa joka painii saman "ongelman" kanssa. Rehellisesti sanottuna en ole kuitenkaan viime aikoina jaksanut innostua bloggaamisesta kovinkaan paljon, eikä sille taida olla sen suurempaa selitystä kuin arjen pyöritys ja sen tuoma ajanpuute.

Mitä tänne sitten oikein kuuluu? Toisaalta ihan hyvää, mutta jostain syystä olen tuntenut itseni melko stressaantuneeksi viime aikoina. Olen itse yrittänyt pohtia, mistä se voisi johtua, sillä mitään sen vakavempaa ei kuitenkaan ole sattunut. Ehkä olen vain liian herkkä imemään itseeni kaikkea ylimääräistä, joka eskaloituu lopulta siihen, että asiat tuntuvat kasaantuvan päälle. Toisaalta tiedostan myös terveellisten elämäntapojen vaikutuksen omaan hyvinvointiin, jotka kieltämättä ovat olleet hieman retuperällä jo pidemmän aikaa. Ehkä juuri siihen omaan ajanhallintaan voisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota, niin liikunnalle ja muille jutuillekin jäisi taas enemmän aikaa.

Sain myös viikonloppuna kaiken lisäksi uuden flunssan riesakseni, mutta onneksi nyt olo alkaa olla jo parempaan päin. Mietin vain että mihin vastustuskykyni on oikein kadonnut, sillä ennen saatoin olla vain noin kerran vuodessa kunnolla kipeä, mutta viime syksystä lähtien olen potenut jo kolme flunssaa! Onneksi tuleville viikoille taitaa olla muutama ylimääräinen vapaapäivä tiedossa, niin pääsee ainakin palautumaan kunnolla.

Ei täällä kuitenkaan ihan niin synkissä tunnelmissa olla oltu, mitä alkuteksti ehkä antoi olettaa! Keväälle on nimittäin tulossa ihanan odotettu juttu, sillä saimme vihdoin mieheni kanssa varattua meille pienen minireissun huhtikuulle. Lähdemme siis kolmeksi yöksi Italian Bergamoon, jonne lähtee lennot suoraan tästä meidän kotikentältä!

Pyörittelimme ensin vaihtoehtoja tuon Bergamon ja Berliinin välillä, mutta kyllä se keväinen Italia vaan tällä kertaa vei voiton. Matkakuumetta ollaan podettu jo syksystä asti, joten tämä reissu tulee todellakin tarpeeseen! Tullaan todennäköisesti pyörähtämään myös Milanossa reissumme aikana, sillä Bergamosta ei ole sinne kuin noin tunnin junamatka. En ole ennen käynyt Italiassa, joten mielenkiinnolla jään odottelemaan, viekö tuo gelatojen ja pizzan luvattu maa sydämeni. ❤



Tällaista siis tällä kertaa - joskus pieni sometauko tekee ihan hyvää, vaikka toisaalta luenkin päivittäin muiden blogeja ja selaan instagramia, haha 😄 Ehkä päivän pidentyessä saan omatkin energiatasot jälleen nousuun, jolloin intoa bloggailuunkin riittää enemmän!

Mitä sinne kuuluu? ❤

AJATUKSIA ARJEN KESKELTÄ

Heipat helmikuuhun! ♥ Tammikuu meni jotenkin supernopeasti, ja päällimmäisenä siitä jäi käteen lähinnä perus arki ja työnteko. Ihan mielelläni otan helmikuun vastaan, sillä vaikka tämä onkin sitä kuuluisaa sydäntalven aikaa, alkaa kevätfiilis hiipiä päivä päivältä enemmän mieleen. Odotan sellaisia leutoja ja aurinkoisia kevättalven päiviä, jolloin voi pakata vaikka eväät reppuun ja lähteä johonkin laavulle nauttimaan ulkoilmasta. Tähän väliin ajattelin kuitenkin tulla listaamaan satunnaisia asioita viime ajoilta, joihin olen kiinnittänyt erityistä huomiota.



Pakkanen oikeasti väsyttää. Viime päivinä olen saattanut käydä nukkumaan jo siinä 9 pintaan, ja joka talvi huomaan aina saman ilmiön kovempien pakkasten aikaan. Ehkä tällä pimeällä vuodenajallakin on vielä osuutta asiaan, mutta pikkuhiljaa kevättä kohti.. 💤

Yllätyin, miten hyvin mom jeansit loppujenlopuksi itselleni istuivat. Olen aina ajatellut kyseisen mallin pääsevän parhaiten oikeuksiinsa hieman poikamaisella ja kapealla lantiolla, mutta yllätyin miten kivuttomasti oma takamukseni asettui mallin sisään. Tykästyin kyseisiin farkkuihin jopa niinkin paljon, että otin ne työhousuiksi tulevaa kevättä ajatellen. 

Joskus harmittomaksi tarkoitettu, mutta ikävään sävyyn annettu kommentti voi saada mielen matalaksi koko loppupäiväksi. Toisaalta sama toimii myös toisinpäin - yksikin kehu riittää palauttamaan hymyn kasvoille, vaikka kyse ei olisikaan kuin ihan pienestä jutusta.

Se tunne, kun selität töissä asiakkaalle jotain, ja samalla sekunnilla tajuat että sen voi tulkita myös toisellakin tapaa. Olen esimerkiksi kehunut jotain neuletta sanoin "ihanan pitkä ja paksu", ja eräästä mekosta kertonut siinä olevan "ruskea raita" 💩😀 Kaikista paras oli ehkä kun asiakas etsi korvakoruja ja esittelin hieman näyttävämpiä mallejamme, jolloin hän totesi pitävänsä nappikorviksista enemmän. "Okei, eli tykkäät käyttää siis nappeja!" tokaisin iloisesti ja tajusin samalla hetkellä miltä se mahtoi kuulostaa, apuaa 😂

Netflixissä suositun You -sarjan viimeinen jakso oli hyvin ahdistava (well, itseasiassa koko sarja oli melko karmiva), mutta silti odotan jatkoa jo hullun lailla. En tiennyt sarjaa aloittaessani yhtään mitä odottaa, mutta jo ensimmäisen jakson jälkeen oli pakko ahmia loputkin. Onko kukaan teistä katsonut kyseistä sarjaa, ja mitä mieltä olitte?

Sain vasta hiljattain aivan ihanan asiakaspalautteen, ja tippa linssissä luin työsähköpostiimme tullutta kiitosta siitä, kuinka olin onnistunut tekemään kyseisen asiakkaan päivästä paljon paremman. Ihan mahtavaa, että tänä päivänä joku jaksaa vielä nähdä vaivaa hyvän palautteen antoon valittamisen sijaan, sillä se merkitsee oikeasti niin paljon. Pitäisi jatkossa muistaa itsekin aina kertoa suoraan hyvästä palvelusta, sillä se voi parhaimmillaan pelastaa jonkun päivän.



Puhelinkuvat blogissa on silloin tällöin ihan jees, kun ei ole jaksanut kantaa kameraa mukana tai muutenkaan kuvailla sen ihmeemmin. Vaihdoin hetki sitten puhelinta, ja tämän postauksen kuvat ovat itseasiassa sillä otettuja. Nykypäivänä puhelimissa alkaa olla jo todella hyvät kamerat, eikä aina välttämättä edes erota, onko kuva puhelimella vai järkärillä otettu.

***

Miten siellä helmikuu on lähtenyt käyntiin?

Ihanaa sunnuntain jatkoa jokaiselle! ♥